Blogeista tänä vuonna jo 30 rikosilmoitusta, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Suomessa kirjoitetaan melko paljon blogeja, jonka vuoksi on täysin ymmärrettävää, että ylilyöntejä sattuu aika ajoin. Blogien kirjoittaminen on loistava tapa ilmaista mielipiteitä ja tuoda uusia näkökulmia asioihin, mutta kuten ihmisten välisissä mielipiteiden vaihdossa on aina ollut ongelmana, tunteiden kuohuminen yli äyräiden luo konflikteja. Netissä kaikki ovat asiantuntijoita ja 
monet kirjoitukset ovat suurella henkilökohtaisella intensiteetillä ilmaistu. Asioiden kärjistäminen saa monet lukijat takajaloilleen, jonka jälkeen kommentoinnin tulinen tango on vaihtumassa rumban kautta kahden tai kolmen ryhmittymän rivitanssiksi.
Ei uskoisi musiikin, televisio-ohjelmien, tietokonepelien ja muiden arkisten afäärien herättävän niin suuria tunteita, että virtuaalisenkkaa lähdetään ottamaan muiden nenästä haukkumalla ja uhkailemalla. Vaikka kirjoitukset elävätkin virtuaalisessa maailmassa, ovat kirjoittajat tässä ulottuvuudessa, halusivat tai eivät. Edes Harry Potterin näkymättömyysviitta ei auta kirjoittajia, jos vihreäkantisen miekkaleijonakirjan lakeja on uhmattu. Oikeussalissa virtuaalinen muuttuu karvaaksi todellisuudeksi, kun chattaajina ovat tuomari, syyttäjä ja puolustuksen asianajaja.
Sananvapaus ja vapaus sanoa eroavat suuresti, huolimatta termien hyvin läheisestä suhteesta. Oikeuden mukana tulevasta vastuusta olen kirjoittanut aikaisemmin. Männäviikkojen aikoina olen seurannut useita blogeja, joissa lakitekninen termi sananvapaus käsitetään ideologisena ruusuna vapaustaistelijan kiväärin piipussa, ja jonka määrite voidaan itse muovailla haluttuun muotoon. Koska laki käsittelee vain määriteltyjä asioita, on myös sananvapauden kehykset asetettu. Laiton ilmaisu on laissa määritelty, eikä tämä millään muotoa kumoa vapautta sanoa. Liikennesäännötkin kieltävät moottoriteillä yli 120 km/h nopeuden, mutta ei tämä tarkoita sitä, että liikkumista olisi rajoitettu. Jopa tieliikenteeseen soveltuvat ajoneuvot on l
ailla määritelty. Tämä ei ole hirmuvaltaa - päinvastoin kehittyneen yhteiskunnan merkki. Anarkian savella asiat voi muokata haluamaansa muotoon.
Blogeista tehdyt rikosilmoitukset ovat mielestäni osoitus netin sulautumisesta tiiviimmäksi yhteiskunnan osaksi. Teknologinen kehitys muokkaa lakeja ja käsityksiä aikaisemmin eri lainalaisuuksien harteilla levänneistä rakenteista. Muutoksen tuulet tekijänoikeuslakien ja kansallisten lakien suhteen ovat olleet keskustelunaiheita kolmannen vuosituhannen alusta. Rikosilmoitusten, tutkintojen ja oikeudenkäyntien myötä keskustelu saa varmasti lisää tuulta siipien alle. Netin arvostuksen merkkinä voidaan pitää kuinka paljon virtuaalimaailmassa tehdyt rikokset painavat oikeuden vaakakupissa. Oikeuteen johtavat syytteet viittaavat siihen, että ainakin jotkut ottavat virtuaalisen maailman tosissaan.
monet kirjoitukset ovat suurella henkilökohtaisella intensiteetillä ilmaistu. Asioiden kärjistäminen saa monet lukijat takajaloilleen, jonka jälkeen kommentoinnin tulinen tango on vaihtumassa rumban kautta kahden tai kolmen ryhmittymän rivitanssiksi.Ei uskoisi musiikin, televisio-ohjelmien, tietokonepelien ja muiden arkisten afäärien herättävän niin suuria tunteita, että virtuaalisenkkaa lähdetään ottamaan muiden nenästä haukkumalla ja uhkailemalla. Vaikka kirjoitukset elävätkin virtuaalisessa maailmassa, ovat kirjoittajat tässä ulottuvuudessa, halusivat tai eivät. Edes Harry Potterin näkymättömyysviitta ei auta kirjoittajia, jos vihreäkantisen miekkaleijonakirjan lakeja on uhmattu. Oikeussalissa virtuaalinen muuttuu karvaaksi todellisuudeksi, kun chattaajina ovat tuomari, syyttäjä ja puolustuksen asianajaja.
Sananvapaus ja vapaus sanoa eroavat suuresti, huolimatta termien hyvin läheisestä suhteesta. Oikeuden mukana tulevasta vastuusta olen kirjoittanut aikaisemmin. Männäviikkojen aikoina olen seurannut useita blogeja, joissa lakitekninen termi sananvapaus käsitetään ideologisena ruusuna vapaustaistelijan kiväärin piipussa, ja jonka määrite voidaan itse muovailla haluttuun muotoon. Koska laki käsittelee vain määriteltyjä asioita, on myös sananvapauden kehykset asetettu. Laiton ilmaisu on laissa määritelty, eikä tämä millään muotoa kumoa vapautta sanoa. Liikennesäännötkin kieltävät moottoriteillä yli 120 km/h nopeuden, mutta ei tämä tarkoita sitä, että liikkumista olisi rajoitettu. Jopa tieliikenteeseen soveltuvat ajoneuvot on l
ailla määritelty. Tämä ei ole hirmuvaltaa - päinvastoin kehittyneen yhteiskunnan merkki. Anarkian savella asiat voi muokata haluamaansa muotoon.Blogeista tehdyt rikosilmoitukset ovat mielestäni osoitus netin sulautumisesta tiiviimmäksi yhteiskunnan osaksi. Teknologinen kehitys muokkaa lakeja ja käsityksiä aikaisemmin eri lainalaisuuksien harteilla levänneistä rakenteista. Muutoksen tuulet tekijänoikeuslakien ja kansallisten lakien suhteen ovat olleet keskustelunaiheita kolmannen vuosituhannen alusta. Rikosilmoitusten, tutkintojen ja oikeudenkäyntien myötä keskustelu saa varmasti lisää tuulta siipien alle. Netin arvostuksen merkkinä voidaan pitää kuinka paljon virtuaalimaailmassa tehdyt rikokset painavat oikeuden vaakakupissa. Oikeuteen johtavat syytteet viittaavat siihen, että ainakin jotkut ottavat virtuaalisen maailman tosissaan.
10 kommenttia:
Niin Suomessa ja muualla EU:n alueellahan ei ole sananvapautta siinä mielessä kuin se perinteisesti ymmärretään. Sanan- ja ilmaisunvapauden kantava tausta-ajatus on Valistuksen ajasta asti ollut universaalisuus ja ehdottomuus: Näitä vapauksia ei ole annettu eikä niitä siksi voida ottaa pois.
Länsi-Euroopassa ollaan tästä ihanteesta siirrytty pois (tosin en osaa sanoa onko siihen koskaan päästykään), ja nykyään meillä on sananvapaus vain siihen pisteeseen kuin sitä ei lailla erikseen rajoiteta. Vähän niin kuin Neuvostoliitossa aikanaan. Rajoittaminen on lisäksi kirjattu perustuslakeihin - niin Suomen kuin EU:nkin - niin löyhillä ehdoilla, että käytännössä mitä tahansa puhetta voidaan rajoittaa, eikä siihen tarvitse edes perustuslain säätämisjärjestystä. Pelkkä yhden puolueen valta-asema riittää siis teoriassa tekemään kaikkien muiden aatteiden kannattamisen laittomaksi.
Suomessa oikeuslaitos ei ole poliittisesti sitoutunut instituutio, eikä poliisilaitostakaan puolueiden kätyrit ohjaa. On siis valheellista väittää Suomessa harjoitettavan poliittista mielivaltaa oikeuden jakamisessa. Ovatko näpistelijät, varkaat ja ryöstäjätkin poliittisen ajojahdin uhreja, jos väittävät tekoaan omistusoikeuden kokeeksi?
Rikostutkintaa nettikirjoittelusta ovat tietämäni mukaan vaatineet kaikissa tähänastisissa tapauksissa kansalaiset, jolloin tutkimatta jättäminen ilman perusteita olisi poliittinen teko.
Ehdoton ja absoluuttinen ilmaisunvapaus sallisi muiden muassa lapsipornon, parituksen ja ihmiskaupan. Tällainen ilmaisun rajojen poistaminen romuttaisi ihmisoikeudet. Valheiden viidakossa olisi mahdotonta löytää totuutta, koska kukaan ei olisi vastuussa mistään. Olisiko tämä askel eteenpäin vai ulosteeseen?
Nimimerkillä mielipiteitä on helppo heitellä, mutta omalla nimellä on sanojen takana seisottava.
Pointtini ei varsinaisesti ollutkaan poliittinen ajojahti, se oli vain yksi ääriesimerkki. Pointtini oli se, että sananvapautta voidaan rajoittaa lailla eikä se nauti erityistä suojelusta. Tämä on poikkeuksellista siksi, että perinteisesti ainakin yhteiskuntautopioissa sananvapauden on katsottu nauttivan erityistä suojelusta siten, ettei sitä voitaisi rajoittaa ihan tuosta vaan. Nyt on EU:ssa kuitenkin siirrytty pois tästä ihanteesta ja lainsäädännöllisesti sananvapaus on verrannollinen mihin tahansa lainsäädännöllä säädeltävään asiaan, vaikkapa ylinopeuteen.
Vaikka sananvapaus siis teoriassa on perustuslaissa taattu vapaus, on uusi perustuslaki tietoisesti vesitetty sanamuodoltaan sellaseksi, että sen yli voidaan tässä asiassa kävellä kun siltä tuntuu. Tosiasiassa meillä ei siis enää ole sananvapautta, on vain lista asioista joista ei saa mielipidettään lausua. Tätä listaa tietysti päivitetään sitä mukaa kun yhteiskunta muuttuu.
Ei ihmisoikeudetkaan nauti erityistä suojelua, mutta voidaan niiden rikkomisesta silti rangaista. Kukaan ei varsinaisesti estä ketään levittämästä lapsipornoa, mutta kyllä jälkikäteen on sanktioita luvassa.
Miten sananvapauden voisi nostaa muiden lakien yläpuolelle?
Kaikista asioista saa mielipiteensä lausua, mutta muiden oikeuksia ei saa mennä tallomaan. Tiellä saa siis ajaa, mutta ei toisten päälle. Jos kielletyistä mielipiteistä löytyy jonkinlainen lista, olisi se mukava nähdä. Nykyisellään nämä listat tuntuvat näkyvän vain itseään ruoskivien marttyyrien silmillä.
Ihmisoikeudet nauttivat erityistä suojelusta. Ihminen ei voi olla ilman ihmisoikeuksia, vaikka asuisikin maassa, jonka mukaan ihmisoikeuksia ei ole olemassakaan. Olosuhteidensa vanki ihminen voi olla, mutta ihmisoikeudet löytyvät silti ja suurin osa maista ne tunnustaa.
Vaikka jo toisen kerran otat tuon lapsipornon esiin, en ihan täysimääräisesti tartu täkyyn. Sen kuitenkin totean, että lapsiporno noin yleisesti ottaen on rikollisin keinoin tuotettua. Siinä mielessä erilaisten lapsipornorinkien jahtaaminen onkin jossain määrin perusteltua. Sen sijaan voidaan hyvin kysyä miksi aiheeseen liittyvät sarjakuvat ovat myös kiellettyjä. Niiden tekemisessähän ei ole ketään raiskattu, paitsi korkeintaan hyvää makua.
[b]"Kaikista asioista saa mielipiteensä lausua, mutta muiden oikeuksia ei saa mennä tallomaan."[/b]
Tämä kanta oikeastaan edustaa sitä vanhaa utopiaa. Nykyään tästä on alettu lipsua siihen suuntaan, että aina ei tarvitse talloa kenenkään oikeuksia joutuakseen ajatusrikolliseksi. Riittää kun aiheuttaa mielipahaa. Eläminen ilman mielipahaa ei kuitenkaan ole oikeus tässä tai missään muussakaan yhteiskunnassa.
[b]"Miten sananvapauden voisi nostaa muiden lakien yläpuolelle?"[/b]
Jenkeissä asia on ratkaistu kirjaamalla perustuslakiin, ettei lakiasäätävä elin voi säätää lakia, joka rajoittaisi sananvapautta. Ja jottei perustuslakia ihan niin vaan muutettaisi poliitikkojen toimesta, on kyseinen prosessi tehty äärimmäisen vaativaksi. Lisäksi Korkein oikeus voi kumota tällaisia muutoksia. Rapakon takana siis lähtökohtaisesti on mahdotonta säätää lailla sananvapauden käytöstä. Meillä tilanne on päinvastainen ja perustuslaissa nimen omaan sanotaan, että sananvapauden käytöstä säädetään lailla.
Ihmisoikeudet eivät nauti erityistä suojelua, koska niitä(kään) ei voi nostaa lakien yläpuolelle.
Lapsiporno on yksinkertaisin tapa tuoda esille absoluuttisen ilmaisunvapauden ongelmat. Kaikki asiat eivät aja paremman yhteiskunnan asiaa, jolloin näihin on epäkohtiin on myös kyettävä puuttumaan.
Kannattaako joku sananvapautta, jossa tietokoneisiin murtautuvien viruksien levittäminen ilmaisunvapauden nojalla on oikeutettua?
Ihmisten yksityistiedot ja näiden levittäminen ovat myös sananvapauslain alla. Pitäisikö kaikki ilmaisu näidenkin suhteen vapauttaa, jotta yhteiskunta paranisi nykyisestä? Kaikki eivät välttämättä halua tietojaan kaikkien tarkasteltavaksi.
Väite Yhdysvaltojen sananvapauden toimivuudesta oli mielestäni melkoinen vitsi, koska kyseinen valtio on säätänyt kaiken maailman poikkeuslakeja, jotta omien kansalaisten(kin) oikeuksia voi polkea täysin huoletta. Tässä on koottu hieman Patriot Actin ongelmia:
http://www.scn.org/ccapa/pa-vs-const.html
Miksi universaalia ja ehdotonta ilmaisunvapautta vaativa kirjoittaa nimimerkillä? Tämä syö minusta aika paljon uskottavuutta, kun ei omien sanojensa takana seiso nimellään. Mistä lista "kielletyistä mielipiteistä" löytyy?
Nykyaikaisen näkemyksen mukaan ihmisoikeuksia ei voida lailla poistaa. Ne ovat siis lakien yläpuolella.
"Kaikki asiat eivät aja paremman yhteiskunnan asiaa, jolloin näihin on epäkohtiin on myös kyettävä puuttumaan."
Kaksi ajatusta: (1) kaiken ei aina tarvitse olla muutosta, joskus paikallaan pysyminen riittää; (2) "parempi yhteiskunta" ei ole yksiselitteinen käsite.
"Kannattaako joku sananvapautta, jossa tietokoneisiin murtautuvien viruksien levittäminen ilmaisunvapauden nojalla on oikeutettua?"
Haittaohjelma ei ole ajatus tai idea. Haittaohjelma on koodinpätkä, jonka levittäminen rikkoo muiden ihmisten oikeuksia. En kannata haittaohjelmien levittämistä, mutta niihin liittyvää tietoa pitäisi saada julkaista vapaasti.
"Ihmisten yksityistiedot ja näiden levittäminen ovat myös sananvapauslain alla. Pitäisikö kaikki ilmaisu näidenkin suhteen vapauttaa, jotta yhteiskunta paranisi nykyisestä?"
Julkinen tieto ei ole yksityistä ja päinvastoin. Lähtökohtaisesti kai yksityistä tietoa pitäisi käsitellä niin, ettei se päädy julkisuuteen. Kyllähän esim. yksityiskirjeen saa julkaista, jos on itse sen laillinen vastaanottaja, vaikkei kirjeen kirjoittaja sitä tahtoisikaan. Tällaiset asiat pitää miettiä ennen kuin julkistaa tietoja. Jos taas kyse on esim. sairaskertomuksesta, joka päätyy julkisuuteen rikoksen tjms. seurauksena, voidaan sen levittäminen toki estää koska on kyse rikoshyödystä. Myöskin herjauksesta ja vastaavista on omat pykälänsä, joissa ei sinänsä ole mitään vikaa. Totuus ei kuitenkaan saisi koskaan olla laitonta.
"Miksi universaalia ja ehdotonta ilmaisunvapautta vaativa kirjoittaa nimimerkillä? Tämä syö minusta aika paljon uskottavuutta, kun ei omien sanojensa takana seiso nimellään.
Kirjoitan nimimerkillä juuri siksi kun Suomessa ei ole sananvapautta =). Vakavasti, oletin kyllä sun arvaavan tämän nimimerkin taakse kätkeytyvän henkilön kun aloitin ensimmäisen kommentin "Parahin TeeTee", siis varsin tuttavallisesti. Montako tupla-L-nimistä kaveria sulla oikein on? Tällä nimimerkillä en esiinny missään muualla ja oikealla nimelläni en koskaan netissä. Sukunimi kun on turhan harvinainen ja muutenkin on ihan hyvä rajoittaa googlen antamia hittejä kaiken epäolennaisen suhteen.
"Mistä lista "kielletyistä mielipiteistä" löytyy?""
Suomenkielisen Wikipedian Sananvapausrikos-artikkelista liitettynä - näiden rikosten alta löytyy toki monenlaisia kiellettyjä mielipiteitä:
* kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslaki 11:8),
* julkinen kehottaminen rikokseen (RL 17:1),
* uskonrauhan rikkominen (RL 17:10),
* väkivaltakuvauksen levittäminen (RL 17:17),
* sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen (RL 17:18),
* sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi (RL 17:20),
* sukupuolisiveellisyyden julkinen loukkaaminen (RL 17:21)
* paritus (RL 20:9.1, 3-kohta),
* markkinointirikos (RL 30:1) sekä
* virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen (RL 40:5).
* yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (RL 24:8),
* kunnianloukkaus (RL 24:9),
* törkeä kunnianloukkaus (RL 24:10),
* kilpailumenettelyrikos (RL 30:2) sekä
* yrityssalaisuuden rikkominen (RL 30:5).
Näistä hyväksyn oman näkemykseni pohjalta valideiksi rajoituksiksi virkasalaisuuden piiriin kuuluvat tapaukset, koska virkamies ei ole yksityishenkilö; Yksityiselämä- ja kunnianloukkaustapaukset niiltä osin kun lakia on rikottu tiedon saamiseksi tai tieto on valheellista; sekä yrityssalaisuusjutut kun tieto on rikoksella hankittu tai sitä ei olisi työntekijä yksityishenkilönä saanut haltuunsa. Siis aika pitkälti näen paikallissyyttäjän toimivaltaan kuuluvat jutut normaaleina rikostapauksina, joita ne usein pohjimmiltaan ovatkin. Valtakunnansyyttäjän ajamat jutut taas ovat ajatusrikoksia pois lukien virkasalaisuusrikokset, jotka kuuluvat Valtakunnansyyttäjänvirastolle muista syistä. Ajatusrikos on ajatuksenakin mahdoton hyväksyä. Ketään ei pitäisi tuomita siksi, että on erimieltä.
Totuus ei saisi olla laitonta
Tämä on lapsellinen ja varsin hurskas väittämä. Ei ihmiset välttämättä levitä totuuden yksityistietoja hyötymistarkoituksessa. Pelkkä kiusanteko on riittävä syy materiaalin levittämiseen. Moni tieto voi olla totta, mutta yksityisyyden kannalta suojeltavaa.
Haittaohjelma on tapa ilmaista itseään. Se voi olla koodinpätkä, jonka sisään voi sisällyttää viestejä. Varsinaisesti se ei riko sananvapautta, jos se esimerkiksi vain kerää totuuksia tietämättömien koneilta. Kyllähän koodi rehellisyyden nimissä jopa kertoo mitä se tekee, jos sitä osaa lukea.
Ei ole oikein suoraselkäistä itkeä ehdotonta ja universaalia sananvapautta, kun itsekin koet asioiden tarvitsevan rajoja. Parituksen lukeminen mielipiteeksi on myös erikoista.
Sananvapaus on yhteiskunnan määrittelemä kuten koko lain kirjo. Pelkkä lakien muuttaminen olisi diktatuuria, vaihtamatta samalla myös eri mieltä olevaa (enemmistöä) kansaa. Kaikki eivät koe paritusta mielipiteenä.
Ajatusrikostahan on tietokoneviruksella kerätyn tiedon tuomitseminen, jos itsesi mukaan sillä hankittuja totuuksia ei (vielä) ole käytetty rikollisiin tarkoituksiin.
Kyse nimimerkistä ei ole siinä, että enkö tietäisi kuka olet. En vain yksinkertaisesti usko sinun seisovan sanojesi takana. Nimimerkillä höpö-höpö -juttuja on helppo väännellä, mutta on kokonaan eri asia allekirjoittaa niitä nimellään. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin viittaaminen sananvapauden valonkantajana oli niin räikeä valhe, että sitä ei kukaan itselleen rehellinen allekirjoita - nimellään.
Tiivistetään ja kerrataan.
- Totuus ei voi olla laitonta. Totuutta voidaan toki käyttää laittomiin tarkoituksiin, mutta tämä on eri asia.
- Yksityisasioita on hyvä suojata ja suojataan. Esimerkiksi lääkäreillä ja poliiseilla on vaitiolovelvollisuus. Jos kuitenkin henkilö itse levittää tietoja yksityiselämästään, vaikkakin kuinka pienelle piirille, ei hän enää voi olla varma siitä, että tieto pysyy kontrollissa. Tämä on riski tiedon jakamisesta. Tällainen tieto ei myöskään enää ole yksityistä.
- Haittaohjelma ei ole sananvapauden piiriin kuuluva asia. Vaikka olisikin, toisen omaisuudensuojan rikkominen ei kuulu sananvapauden piiriin.
- Paritusta en lue mielipiteeksi. Mainitussa wikipedia-artikkelissa paritus on listattu yhtenä sananvapausrikoksen muotona siitä syystä, että seksinmyynti-ilmoitusten julkaiseminen on nykyään laitonta paritusta. Siis yksityinen seksinmyyjä ei voi toteuttaa sananvapauttaan edes oman toimintansa osalta, vaan itsensä mainostaminen omassa lehdessä johtaa myös syytteeseen parituksesta.
"Esimerkiksi Yhdysvaltoihin viittaaminen sananvapauden valonkantajana oli niin räikeä valhe, että sitä ei kukaan itselleen rehellinen allekirjoita - nimellään."
Allekirjoitan kyllä. En vain Internetissä kuten en mitään muutakaan.
Tiivistelmästä
Totuus ei ole laitonta, ellei sitä käytetä laittomasti. Se siis on ja ei ole, riippuen tapauksesta.
Sananvapauden tulisi olla universaalia ja ehdotonta, mutta yksityisasioita tulisi silti suojella. Tällöinkin suojaaminen olisi tapauskohtaista ja kansalaiset vielä eriarvoisessa asemassa. Mitenköhän näkemyksesi mukaan mahdettaisiin toimia tapauksissa, joissa yksityistietojen leviämisen syytä ei saada selville? Tapauskohtaisestiko? Harkinnalla? Ilman universaalia ehdottomuutta?
Koodin levittäminen aatteena tai mielipiteenä ei kuulu sananvapauteen, koska ilmaisulla voi olla haittavaikutuksia. Mihin jäi universaali ja ehdoton sananvapaus?
Parituksen listasit mielipiderikokseksi, mutta et pidä sitä sellaisena. Hyväksyit muutenkin suurimman osan omasta mielipiderikosten listastasi. Hämmentävää.
Väität allekirjoittavasi Yhdysvaltojen olevan sananvapauden valonkantaja, mutta samassa hengenvedossa jätät sen kuitenkin allekirjoittamatta.
Lähetä kommentti