
Ilmasto tulee väistämättä muuttumaan, eikä sitä voida estää. Ainoa asia johon voimme vaikuttaa, on kuinka vakavasti elinympäristöämme tuhoamme. Eläinlajeja tulee häviämään historiankirjoihin ja luonnonmullistukset kovenemaan. Teollinen vallankumous on luonut hyvinvointiyhteiskuppikuntia, mutta maailmanlaajuisesti valloilleen päästetty hyvä on paljastanut hyvinvoinnin pimeämpää puolta. Kukaan ei ole valmis luopumaan saavutetuista eduista. Tämä on luonut maailmanlaajuisen ketjun, jossa seuraava maksaa. Vielä toistaiseksi luottoa on löytynyt maksun siirtämiseksi useiden sukupolvien päähän. Eräpäivä saattaa kuitenkin olla lähenemässä kovaa vauhtia, koska luotonotto luonnolta on vain kiihtymässä.
Lyhyellä aikajänteellä voimme elää huoletta. Ainoastaan tulevat sukupolvet joutuvat miettimään selviytymistään saasteiden keskellä. Nykyinen suunta jatkukoon - vai oletko sinä valmis muuttamaan omaa elon polkuasi?
5 kommenttia:
En ole valmis muuttumaan, mutta se ei liene yllätys kenellekään.
Itse olen aika skeptinen näiden katastrofiskenaarioiden kanssa ja luotan ihmisen kyvykkyyteen ongelmanratkaisussa. Siis muiden ongelmien kuin tämän ilmastovouhotuksen kanssa - ilmastoasiassa olen ainoastaan skeptinen (=ei tarvitse ratkaista). Tulevaisuudessa liikakansoitus on vakavin ympäristöongelma, tai -ongelmien alkulähde, mutta sitä voi olla vaikea hoitaa poliittisista ja eettisistä syistä. Luonto kyllä korjaisi itse itsensä, mutta ihminen ei anna periksi. Tässä asiassa Pentti Linkola on oikeilla jäljillä.
Tekojen suhteen olet asian ytimessä. Siinä on jotain värisyttävää kun cityvihreä nuori vie rehujätteensä bioastiaan odottamaan biojätteen tyhjentämistä sekajätteen joukkoon. Tai kun vastustetaan yksityisautoilua, mutta halutaan bussien ajavan puolityhjinä ruuhka-aikojen ulkopuolella. Tai kun hysteerisesti pelätään ydinvoimaa ja perustellaan tätä mitä idioottimaisemmilla väittämillä. Oikeastaan koko nykyaikainen cityvihreys, so. vihreä liike kokonaisuudessaan, on yhtä suurta illuusiota hyvän tekemisestä ilman varsinaisia näyttöjä.
Ehkä biojätteiden kierrättäminen ei pelastakaan tätä teollisuuden raiskaamaa palloa (enkä ole koskaan kuullut kenenkään väittävänkään niin), mutta eipä se sille pahaakaan tee. Vaiva on myös äärimmäisen pieni. Jos on koskaan edes valokuvasta nähnyt, että miltä kaatopaikalla näyttää, niin kuka tahansa järkevä ihminen lienee haluton lisäämään roskamereen roskaa, varsinkin jos jätteistä suuremman osan voi kierrättää? Se ei ole piperrystä se.
Mikrotasolla tehtävät ymäpäristöteot ovat ehkä pieniä, mutta kuten jotkut äidit ovat joskus sanoneet: "Onko se liikaa vaadittu?" Miksei voi tehdä pieniäkin asioita, jos niistä on pienellä tasolla myös hyötyä?
Isojen asioiden tekeminen on taas poissa yksilön sormista ja sinänsä siis varmasti tavoittamaton asia. Ei sen takia silti tarvitsee elää itse kuin sika pellossa ja jättää tuleville sukupolville Napolimainen maailma, joka hiljalleen tuhoutuu.
Ja tämä maailmahan tulee tuhoutumaan, kysykää vaikka Linkolalta.
Liiallisen väestönkasvun rajoittamiseen on kaksi ratkaisua:
1. ehkäisy ja ihmisen oman kehon määrämisoikeus
2. naisten aseman parantaminen.
Kun kaikki maailman valtauskonnot lopettavat ripaskan tanssimisen noiden kahden asian päällä, niin alkaa syntyvyysluvut kääntyä laskuun.
Biojätteet ovat vaan mainio esimerkki siitä miten illuusio on tärkeämpää kuin oikean hyvän tekeminen. Kotiäideille ja kettutytöille - ja siis tietenkään tässä ei ole kysymys sukupuolesta, joukossa on myös muutama vegetaristi sivari (kirjoitettu hymyssä suin) - on tärkeää saada kokemus vaikuttamisesta, mutta itse lopputulos on vähän niin ja näin. Helsingissähän on biojätteen käsittelykapasiteetti mitoitettu pyllylleen mistä johtuen suurin osa biojätteestä ajetaan joka tapauksessa muun tavaran joukossa kasoihin mätänemään.
Toinen julkinen salaisuus on se, että monessa taloyhtiössä jätteen kierto ei toimi oikein ja biojätepömpelit tyhjennetään sen takia usein sekajätekuorman mukaan jo roskakatoksessa. Tätä ei tietenkään voida kettutytöille paljastaa koska nämä suuttuisivat. Eivät siksi, että systeemi ei toimi, vaan sen takia kun illuusio särkyi. Vähän kuin lapset ja taru joulupukista.
Ja jottei systeemin toimimattomuudesta saataisi aasinsiltaa keskusteluun Vihreän liikkeen erinomaisuudesta mm. näissä asioissa, muistutettakoon suurta yleisöä siitä, että juuri vihreät vastustavat kiivaasti jätteenpolttolaitosten rakentamista. Perusteluna faktoihin pohjautumattoman propagandan lisäksi se, että mahdollisuus päästä helposti eroon jätteestä johtaa jätemäärien kasvamiseen. He siis haluavat sen Napolin tänne Suomeenkin koska ainoastaan jätteestä kärsiminen muuttaa ihmisten mieliä. Illuusio vs. todellisuus yet again.
Mitä se on sitten se OIKEA hyvän tekeminen näin arki-ihmisen elämässä? Mitä ne kaikki upeat miehet tekevät oikein kaikissa ikäluokissa, jos kotiäidit ja kettutytöt piipertävät aivottomissa hommissaan? (Olen sitten varmaan kettutyttö muuten, kun en ihan tuonne kotiäititasolle oo päässyt).
Ja se, että jätteenkeräys ei toimi, on vain rikollista puuhaa, joka on vastoin lakia. Tähänkin asiaan olisi helppo puuttua, mikäli siihen olisi oikeasti tahtoa (eli uutta porukkaa jätealalle ja firmoille todellista sanktiota väärinteoista). Ihmisiä ei nyt vain sattumalta kiinnosta, että mihin he roskansa nakkaavat. Kohta ihmiset varmaan paskantavat kadullekin, koska sekin on "ihan sama".
Asenne, että "jos tämä ei ratkaise aivan kaikkia ongelmia, niin sitä on turha tehdä", on niin typerryttävän raivostuttava, että saman tien voisi mennä auton alle makaamaan.
Jatkan siis aivotonta kierrätystä. Muutakaan vaihtoehtoa ei ole.
Kyllähän ihmiset tekevät paljon hyviä asioita jatkuvasti. Niin miehet kuin naisetkin. Ero sukupuolten välillä on lähinnä siinä, että naiset suhtautuvat ympäristöasioihin keskimäärin enemmän tunteella ja tästä syystä omaksuvat uudet toimintamallit nopeammin. Nopeasta selkäydinreaktiosta johtuen naiset ovat yliedustettuina kaikissa uusissa muodeissa, niin hyvissä kuin vähän turhemmissakin.
Kun joku keksi paristojen olevan ongelmajätettä, olivat naiset varmasti ensimmäisinä viemässä niitä oikeaan laatikkoon. Pisteet siitä heille, nythän niin tekevät miehetkin. Kun joku luuli biojätteen keräämisen toimivan Helsingissä, hyppäsivät naiset taas kelkkaan, mutta miehet päättivät selvittää asiaa ja totesivat sen turhaksi. Niin kauan kun se jäte joka tapauksessa ajetaan kaatopaikalle eikä suostuta rakentamaan biojätteen määrää vähentäviä jätteenpolttolaitoksia, on asiasta stressaaminen tarpeetonta.
Tai toki stressata saa, mutta kun välillä ylireagointi johtaa suorastaan haitallisiin päätöksiin. Esimerkkinä nyt vaikka hehkulamppujen myyntikielto, joka on Suomen oloissa idioottimainen. Energiankulutustahan kyseinen toimenpide ei juurikaan vähennä, mutta sen sijaan kasvattaa ongelmajätteen ja ympäristömyrkkyjen määrää. Todella fiksua ja loppuun asti mietittyä!
"Asenne, että "jos tämä ei ratkaise aivan kaikkia ongelmia, niin sitä on turha tehdä", on niin typerryttävän raivostuttava, että saman tien voisi mennä auton alle makaamaan."
Ei toki kaikkia ongelmia tarvitse ratkaista, mutta kai nyt sentäs jotain. Kun esim. julkilausuttuna liikennesuunnittelun tavoitteena on vähentää päästöjä, miksi ei vähennetä päästöjä? Sujuvan järjestelmän rakentamisen sijaan halutaan seisottaa autoja tyhjäkäynnillä, koska se ottaa autoilijoita päähän ja kai sitten vähentää liikennettä. Kuinka monta vuotta tätä katsellaan kunnes tajutaan, että pilluralli lopetettiin stadissa jo 1970-luvulla ja tänä päivänä kaikki autoilijat ovat ihan oikeasti menossa jonnekin. Ja ihan huolimatta siitä kuinka paljon heitä se jonnekin meneminen vituttaa.
Lähetä kommentti