Arvot arvailun varassa

Inhimillisten arvojen korostamista kaivataan jatkuvasti kaikille elämänalueille, eritoten kulutuskulttuuriin. Kaupallisuutta pidetään uhkana humaaneille arvoille, olettaen kysynnän ja tarjonnan itsessään olevan epäinhimillisiä asioita. Jokainen kannattaa eettisesti tuotettua elämää, joten ongelma täytyy löytyä tarjonnasta. Nykyistä parempaa halutaan, mutta tarjontaa ei kerta kaikkiaan löydy. Tämä on harhaluulo, jonka osoittaminen on helppoa kuin heinänteko.

Ihmiset kannattavat monia arvoja mielessään, mutta eivät toteuta niitä käytännössä. Eettisesti lähituotettua, lisäaineetonta luomua halutaan, mutta kaupan hyllyllä moraali on jatkuvasti alennuksessa. Ihmiset haluavat ajatella olevansa moraalisesti parempia kuin ovat, eläen näin kaksoiselämää. Mielessä tehdyt valinnat eivät välity selkärankaa pitkin raajoihin, vaan näillä tuntuu olevan oma tahto. Tahto, joka on valmis tinkimään lähes mistä tahansa, jos hinta on kohdallaan. Elämäntapaeetikot puolestaan vääristävät markkinoita, maksamalla mitä ikinä pyydetään, laadusta välittämättä.

Moraalisista arvoista tinkiminen hinnan vuoksi tuskin kuulostaa kenenkään mielestä ylevältä, mutta tämä on ympäröivää todellisuutta. Kysyntä ja tarjonta, kaupallisuus, edellyttää yhteisen hinnan sopimista. Muutenhan kauppaa ei synny. Humaanien arvojen markkina-asemaa on vaikea parantaa, jos kysyntä ja hinta eivät kohtaa. Tarjonta seuraa aina kysyntää, joten vika ei ole järjestelmään sisäänrakennettu, vaan ihmisten keinotekoisesti ylläpitämä.

Yrityksille ja hallinnoille ulkoistettua arvomaailmaa ei ole olemassa. Markkinataloudessa ei ole mitään kosmista ohjausta, joka estää ihmisten tahtoa tehdä valintoja. Jokainen päättää omista teoistaan. Riippuvuudesta kärsivät väittävät olevansa voimattomia toimimaan toisin, mutta vain muuttamalla asennetta, voivat he päästä irti riippuvuudestaan. Inhimilliset arvot ovat aivan yhtä markkinasidonnaisia kuin muutkin arvot. Hinta on riippuvainen kysynnälle. 

Krapulainen mainoslause, elämä on, kuvaa otollisesti arvojen kysynnän puutetta.

0 kommenttia: