Kahdella eurolla kylläiseksi?

”Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki elintarvikkeet vihanneksia ja hedelmiä lukuun ottamatta ovat kallistuneet vuodessa tuntuvasti. Vehnäjauhojen hinta oli syykuussa 44 prosenttia, rasvattoman maidon 25, naudan paistin yli 22, emmentaljuuston yli 16 ja sekahiivaleivän yli kahdeksan prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten syyskuussa.” Näin kirjoitti Helsingin Sanomat 12.11.2008.

Ruoka on siis kallistunut Suomessa selkeästi ja talouden taantuma painaa niskaan täydellä voimalla. Edellä mainittu artikkeli kertoo suomalaisten talouksien käyttävän noin kaksitoista prosenttia tuloistaan ruokaan. Saman verran perheet käyttävät rahaa myös kulttuuriin ja viihteeseen. Sinällänsä nämä luvut eivät ole kauhean mielenkiintoisia, mutta luvut muuttuvat kiinnostavimmiksi kun teemme laskutoimituksia suomalaisten keskituloista. Kansalaisten keskiansioiden laskeminen on tietysti aina subjektiivista, mutta optimistisimmillaankin bruttotulot pysyvät reippaasti alle kolmen tuhannen euron. Tilastokeskus tarjoaa tarkkoja lukuja palkoista ja työvoimakustannuksista, mutta raa'allakin kädellä laskettuna saadaan suuntaa antava tulos. Palkansaajia Suomessa on noin puolitoista miljoonaa ja näiden nettotulot ovat keskimääräisesti noin kaksituhatta euroa. Näistä tuloista palkansaajat käyttävät elintarvikkeisiin kaksitoista prosenttia, joka tarkoittaa palkansaajaa kohden alle kahtasataaviittäkymmentä euroa kuukaudessa.

Olen täysin vakuuttunut siitä, että elintarvikkeisiin käytetty osuus palkasta täytyy olla suurempi. Suurin osa palkansaajista kuuluu iältään siihen joukkoon, jolla on elätettävänään lapsia. Lounaan hinta on tietämykseni mukaan halvimmillaankin noin kuusi euroa, riippuen työpaikan sijainnista ja eduista. Lyhyellä laskutoimituksella voimme havaita, että melko tarkkaan puolet ruokaan käytetyistä varoista ovat palaneet, jos lounaaseen käytetään päivittäin kuusi euroa. Tällöin nelihenkiselle perheelle (kaksi työssäkäyvää vanhempaa) jää noin kaksisataaviisikymmentä euroa, jolla ruokitaan neljä suuta koko kuukauden ajan. Näin päivittäiseen ruokaan käytetty raha henkilöä kohden on noin kaksi euroa päivässä. Suurin osa suomalaisista ei kuulu edes siihen joukkoon, jolla on edes keskimääräiset ansiot, joten heidän kohdallaan tämä kahdentoista prosentin osuus tuloista tarkoittaisi vielä pienempää kulutusta.

Joko ruokaan käytetään enemmän rahaa kuin mitä tutkimukset väittävät, tai sitten suomalaiset tulevat toimeen todella vähällä. Ruuan hinnannousun seurauksena on hallituksen lupaama viiden prosentin arvonlisäveron alentaminen toteutumassa. Veronalennuksen odotetaan keventävän hintoja, mutta käytännön tasolla tämä tarkoittaisi noin kymmenen sentin korotusta nykyiseen kahteen euroon. Kansaneläkkeen määrä vuonna 2008 oli 558,46 euroa. Tästä maksetaan (luonnollisesti) veroa, mutta bruttoluvulla laskettuna ruokaan jäisi kahdentoista prosentin mukaan 67 euroa. Tulemmeko oikeasti toimeen kahdella eurolla päivässä?